Viisautta vähemmäksi - kun viisaudenhampaat mietityttää

Viisaudenhampaat mietityttää monia. Yleensä viisaudenhampaat puhkeavat 19-25 vuoden ikäisenä, mikä onkin varmaan syynä sille, että saan niistä melko paljon kysymyksiä samaa ikäluokkaa olevilta kavereilta.

"Hammas ei ole kokonaan puhjennut, pitääkö se poistaa?" 

"Viisaudenhampaan poisto pelottaa, entä jos viisaudenhampaita ei poisteta ollenkaan?"

 "Olen kuullut, että viisaudenhampaiden poistoon liittyy hermovaurion riski? Mitä se tarkoittaa, onko se yleistä?" 

"Puhkeaako kaikille viisaudenhampaat?"

"Viisaudenhampaani eivät ole puhjenneet, eikä aiheuta oireita, pitääkö ne silti poistaa?"

Kun viisaudenhammas on puhjennut:

Yleinen käsitys ja tapa on, että viisaudenhampaat poistetaan, ainakin täällä Suomessa. Viisaudenhampaat puhkeavat usein huonossa asennossa esimerkiksi poskeen päin kallistuneena. Tällöin ne voivat ärsyttää ientä tai aiheuttaa ongelmia purennassa. Viisaudenhampaiden oikomista ei katsota järkeväksi, jolloin poisto on yleisin hoitomuoto. Viisaudenhampaat myös karioituvat helposti (eli niihin tulee reikä), koska niiden puhdistaminen koetaan usein hankalaksi. Karioitunut viisaudenhammas on yleensä poiston indikaatio.

Viisaudenhampaat puhkeavat yleensä myös todella hitaasti, jolloin osittain ikenen peitossa olevan hampaan peseminen vaikeutuu edelleen. Osittain puhjennut viisaudenhammas voi myös lisätä mutans streptokokkien eli ns. kariesbakteerien määrää suussa, jolloin muutkin hampaat joutuvat suurentuneeseen karioitumisriskiin.

Viisaudenhampaan ympärille voi myös kehittyä perikoroniitti, eli tulehdus hampaan kruunun ympärille. Tämä tulehdus voi olla pitkäaikainen eli krooninen tai tulla myös akuutisti.

Sitten tulee tietenkin niitä poikkeuksia. Juuri vastikään kun kurkkasin lähipiiriini kuuluvan henkilön suuhun (pyynnöstä :DD), niin siellähän oli yksi viisaudenhammas kauniisti rivissä, ilman vastapurijaa ja paikattuna yhdistelmämuovilla. Että se siitä "viisaudenhampaita ei yleensä paikata" tai "viisaudenhampaat eivät usein mahdu puhkeamaan kunnolla riviin".

Aika-ajoin esille nousee kysymyksenasettelu "onko oireettoman viisaudenhampaan poistosta hyötyä?". Siis jos viisaudenhammas (puhkeamaton tai puhjennut) ei vaivaa, tarvitseeko sitä poistaa? Väitteitä ja tutkimuksia löytyy puolesta ja vastaan. Viisaudenhampaan poistaminen on helpompaa, kun kyseessä on nuori potilas. Toisaalta, jos kaikki viisaudenhampaat puhkeavat kivasti riviin, eivätkä aiheuta ongelmia tai ole karioituneet, eikö ne olisi sama jättää purentaan..? Joidenkin tutkimusten mukaan jopa 70% oireettomista viisaudenhampaista aiheuttaa lopulta oireita, ja joudutaan poistamaan. Jos viisaudenhampaat poistetaan vasta myöhemmällä iällä, on komplikaatioiden riski suurempi.

Mennäänpä sitten potilastapaukseen, eli minuun.

Yleensä ennen viisaudenhampaan poistoja, on hyvä olla käytössä koko leukojen käsittävä ortopantomografia kuva. Tämä kuva on muutenkin hammaslääkärien tärkeä työväline, kuvasta saa todella paljon tärkeää informaatiota. Tämä minun kuvani on noin pari vuotta vanha, mutta viisaudenhampaiden poistojen kannalta edelleen minun kohdallani käyttökelpoinen (joskus tuoreempi kuva voi olla tarpeen).

Noin vuosi sitten minulta poistettiin d.38 eli vasemmanpuoleinen alaviisaudenhammas (kuvassa oikealla). Hampaan ympäristö alkoi oireilla, ien viisaudenhampaan ympäriltä oli kosketusarka ja painaessa ikenen alta tuli märkää. Minulle määrättiin antibioottikuuri ja seuraavana päivänä hammas poistettiin. (Minulla kaikki sujui siis aika näppärästi koulun kautta, ja tämä poistoa varten tarvitta röntgenkuvakin oli valmiina. Normaalitilanteessa kannattaa siis tietenkin hakeutua heti hammaslääkäriin). Hampaan poistokuoppa parani hyvin enkä ole kyllä hammasta sen koommin kaivannut. Tässä vielä kuva poiston jälkeisestä tilanteesta, poistokuoppa on nätisti suljettu ompeleilla.

D.48 eli viisaudenhammas alhaalla oikealla puolen (kuvassa vasemmalla) joutui sitten poiston kohteeksi eilen. Hammas ei ole missään vaiheessa oireillut, eikä siihen ollut tullut reikää. Hammas oli osittain limakalvon alla (en muistanut ottaa ennen poistoa kuvaa, harmi!), eikä se todennäköisesti olisi puhjennut ikinä täysin purentaan. Limakalvo viisaudenhampaan ympärillä voi olla todella tiukka ja hidastaa/pysäyttää hampaan puhkeamisen. Vaikka hammas oli siis oireeton ja se oli jatkanut puhkeamistaan vuodentakaisesta tilanteesta, oli se järkevää poistaa nyt. Suurelta osin hammas oli järkevää poistaa nyt senkin takia, että sen pystyi tekemään vielä joku tuttu (joka tietää tilanteen), vanhalla kuvalla ja ilman tarkastusta tai muuta säätöä. Hampaan poisti koulukaverini opettajan ohjeistuksessa ja toisen kaverini avustamana.

Mielestäni hampaan poisto ei ole ollenkaan niin paha hammashoidon toimenpide, kuin esimerkiksi poraus. Minulla poran tärinä ja äänet tuntuu luissa ja ytimissä, todella inhottavaa! Kaikki kokee nämä jutut erilailla, mutta minulla siis näin. Poistossa tuntuu lähinnä vääntöä ja kuuluu pientä rutinaa, mutta hyvässä puudutuksessa ainakin kohdallani huomattavasti mieluisampi toimenpide. Poiston aikana limakalvossa ja luussa oli havaittavissa tulehduskudosta, erityisesti hampaan takimmaisessa nurkassa, missä limakalvo oli vielä paksusti hampaan päällä. Hammas oli puhjennut sen verran, että koko kruunu oli jo luun läpi, ainoastaan limakalvoa jouduttiin siis leikkaamaan, jonka jälkeen hammas mahtui nousemaan siististi kokonaisena. Poistokuoppa siistittiin kaikesta tulehduskudoksesta ja lopuksi reunat ommeltiin yhteen. Puudutuksen lakattua särkyä on ollut jonkin verran. Mutta ei ole ollenkaan paha, kun hammaslääkärin määräyksestä saa syödä jätskiä koko päivän! Tänään suun avausliike on hieman rajoittunut ja poski tuntuu kuumalta, mutta aika pientä kuitenkin!

Vastaan vielä lyhyesti noihin tyypillisiin kysymyksiin mitä minulle on esitetty

"Hammas ei ole kokonaan puhjennut, pitääkö se poistaa?" Yleensä puhkeaminen ei enää juurikaan etene 25 ikävuoden jälkeen. Todennäköisesti osittain puhjennut hammas kerää ympärilleen tulehdusta, sillä ientaskun alla on otolliset olosuhteet bakteereille, eikä puhdistaminen onnistu. Eli todennäköisesti hammas täytyy poistaa.
"Viisaudenhampaan poisto pelottaa, entä jos viisaudenhampaita ei poisteta ollenkaan?" Pelon takia ei kannata jättää hammasta poistamatta. Ikää tullessa lisää poistojen riskit kasvaa ja poistosta tulee yleensä myös hankalampaa. Kannattaa kyllä ottaa pelko puheeksi, niin hammaslääkäri osaa ottaa asian huomioon. 
 "Olen kuullut, että viisaudenhampaiden poistoon liittyy hermovaurion riski? Mitä se tarkoittaa, onko se yleistä?" Hermovaurion riski arvioidaan aina potilaskohtaisesti, ja voit asiaa myös kysyä hammaslääkäriltäsi. Yläviisaudenhampaissa tätä riskiä ei ole ja esimerkiksi minun kohdallani alaviisureissa juuret ovat hermokanavan yläpuolella, joten poisto oli sen suhteen turvallista.
"Puhkeaako kaikille viisaudenhampaat?" Kaikille ei edes kehity viisaudenhampaita. Minulla kaikki kyllä kehittyy, mutta voi olla että yläleuan viisaudenhampaat eivät koskaan puhkea. Vastaus on siis ei.

Helpointa näin lopuksi on siis todeta, että tilanne on aina potilaskohtainen. Minulla toinen viisaudenhampaista oireili ja toinen ei, molempien poisto tuli kuitenin tarpeeseen ja pääsin varmasti helpommalla, kun ne poistettiin nyt, kuin jos olisin odottanut vielä vuosia.

Oikomishoito: ennen ja jälkeen

Aloitimme oikomishoidon opiskelukaverini kanssa syksyllä 2015. Yleisin oikomishoidon syy on ahtaus, niin myös molemmilla meillä. Ahtauden määrä arvioidaan ja lasketaan aina potilaskohtaisesti, jonka perusteella tehdään hoitosuunnitelmaa siitä, tarvitaanko hampaita esimerkiksi poistaa. Minulla ahtautta oli sen verran vähän, että kaarten tasoittelu ilman poistoja oli mahdollista. Kurssikaverillani päädyttiin poistamaan yksi alaetuhammas, jotta hampaat mahtuisi kivasti riviin.

Olin kypsytellyt ideaa oikomishoidosta jo kolmannen opiskeluvuoden aikana. Kuitenkin aloitusajankohta oli vasta nelosen syksyllä, kun kliinistä kokemusta oli karttunut hieman enemmän. Oli kätevää, kun kaverini halusi oikomishoitoon myös, oioimme toinen toisiamme samaan etenemistahtiin.

Monia hirvittää ajatus siitä, miltä oikomiskojeet näyttävät suussa, varsinkin aikuisiällä. Meillä kului hoitoon aikaa 1,5vuotta, mikä tuntui alussa pitkältä! Yli vuosi hammasraudat suussa tuntui oudolta ja pelottavalta itsetunnon latistajalta, ajatus erityisesti oikomishoidon kestosta jännitti. Välillä sitä kärvistetysti ajatteli, että oikomishoidon aikana voi unohtaa kaiken sosiaalisen elämän, ainakin kaikki romanssit voisi heittää suosiolla syrjään. Toisin kävi.. Ikinä en ole kuullut keneltäkään, että "lähdetään treffeille kunhan saat raudat pois" tai että "olisit ehkä söpö ilman rautoja", jopa päinvastoin. Ja meninpähän sitten telkkariinkin hammasraudat suussa.. Heh.
Hammasraudoista tulee ihan varmasti nopeasti osa itseä, eikä niitä tarvi yhtään häpeillä tai peitellä. Paljon on omasta asenteesta kiinni, millaista elämä hammasrautojen kanssa on. Kun kantaa raudat kunnialla ja on esimerkiksi valmis kertomaan ja puhumaan niistä, niin ei varmasti kukaan tule sanomaan, että "onpa rumat" tai mitään muutakaan ilkeää. Itäisessä Aasiassa raudat on merkki varallisuudesta ja ainakin itse sain Thaimaassa huomata, miten haltioituneita paikalliset olivat siitä, että minulla on ihan oikeat raudat suussa. Siellä päin yleisempiä olivat kaupasta ostetut feikkiraudat.

Ennen oikomishoitoa meillä sattumoisin on ollut valokuvausharjoitus koulussa, tässä siis hienot (ja niin tarkat, että näyttää ihan järkyttävältä) alkukuvat kaarista ja purennasta ennen oikomishoitoa. Näissä kuvissa on siis paikkaamattomat hampaat. Joku varmaan hoksasikin yläseiskoissa (eli viimeisissä kaaren hampaissa) pelottavat mustat pisteet. Nämä on siis remineralisoitunutta kariesta (eli pysähtyneet reiät), jotka röntgenkuvan mukaan kyllä ulottuvat hammasluun puolelle, eli olisivat paikattavia. Toinen on paikattu, toinen näyttää suussa edelleen tuollaiselta mustalta pisteeltä ja on kyllä täysin oireeton.
Näistä alkukuvista voi hoksata myös, että minulla puuttuu jokaiselta sektorilta (yhdestä neljänneksestä) yhdet hampaat. Minulla on lapsena oikomishoidossa poistettu ahtauden takia kaikki neloset (kulmahampaan viereiset hampaat).

Näistä alkukuvista näkyy myös hyvin, miten molaareissa (poskihampaissa) minulla on hypoplasia-vaurioita: eräänlaista kiilteen kehityshäiriötä, jotka on tosi yleisiä. Hypoplasia voi olla vaaleampia/ruskeampia laikkuja, yleensä etu- ja poskihampaissa. Etuhampaiden välissä näkyy myös kellertävämpi osa, tämä on vanhaa yhdistelmämuovia, jolla on korjattu etuhampaiden välistä rakoa ja muovin sauma tahtoo värjäytyä. Sittemmin sitäkin on kyllä putsattu. :)

Muutama kuva rautojen kanssa. Näissä oikomishoito kylläkin jo aika loppupuolella. En jaksanut kovin pitkälle arkistoja selata, että olisin löytänyt lisää rautakuvia, mutta jonkin verran niitä kyllä pyörii instassa ja kirjoittelinpa tänne blogiinkin postauksen siitä, kun sain raudat suuhun 2015. Viimeinen kuva on mun eteläafrikan bachelor-reissulta. Sielläkin mä pyörin tunnollisesti kuminauhat suussa(ainakin öisin)... :D

Ja nyt sitten niitä "jälkeen"-kuvia. Valitettavasti nämä kuvat on napsittu ihan vain kameran kännykällä, eikä ihan samanlaista tarkkuutta ole. Kuitenkin hammaskaarten muodon muutos näkyy hyvin. Kuvista voi myös hoksata retentiolangat, eli suulaen ja kielen puolelle kiinnitetyt metallilangat, jotka pitävät sitten saavutetun oikomistuloksen yllä.

Monia ihmetyttää, miten oikomishoitoon menee niin kauan. Esimerkiksi kun katsoo minun ennen ja jälkeen kuvia, ei hampaita kovin radikaalisti ole liikuteltu mutta silti aikaa meni 1,5vuotta. Hampaita liikuteltaessa täytyy ottaa huomioon, että juuret on luun sisällä ja hampaat on eläviä. Hampaan sisällä kulkee siis hermoja ja verisuonia, joiden täytyy "pysyä hampaan liikkeessä mukana". Jos hampaita liikutetaan liian kovilla voimilla, voi seurauksena olla hampaan nekroosi (kuolio) tai juuren sisäinen/ulkoinen resorptio (yhdenlainen kuluminen). Toinen syy siihen, miksi hampaita liikutetaan hitaasti, on palautuminen, Mitä hitaammin muutokset tapahtuu, sen paremmin hampaat pysyvät uusilla paikoillaan. Eli nopeasti saavutettu tulos todennäköisesti lähtisi myös nopeammin palautumaan (vaikkakin retentiolangat ja levyt estävät palautumista). Kolmas seikka voisi olla kipu. Jo pienet liikutukset aiheuttavat hampaissa melkoisia tuntemuksia (yksilöllistä miten kovina muutokset koetaan), suuret muutokset kerralla voisivat viedä koko purukaluston tosi herkäksi.

Ja sitten viimeisenä muttei vähäisimpän: purenta. Monesti alkaa oikomishoidon edetessä näyttää siltä, että kaaret on jo suorassa ja näyttää tosi hyvältä, mutta silti jotain vielä säädetään. Tärkeää olisi ymmärtää, että esteettisten seikkojen lisäksi leukojen pitäisi myös sopia yhteen mahdollisimman hyvällä tavalla ja liikkua toisiaan vasten suotuisasti. Yleensä tavoitteena on ns Angle I/I purenta sekä kulmahammasohjaus. Angle-purennalla tarkoitetaan sitä suhdetta, miten kuutoset purevat toisiaan vasten (eli ensimmäiset poskihampaat), tavoitteena on siis, että yläleuan kuutonen on puolikkaan alakuutosta taaempana. Kulmahammasohjauksella puolestaan tarkoitetaan sitä, miten leuat liukuvat sivusuunnassa, tavoitteena on, että ainoastaan kulmahammas liu'uttaa liikkeen toiselle puolen (demonstroin alemmassa kuvassa). Nämä on esteettisesti pieniä juttuja, mutta toiminnallisuuden kannalta tärkeitä esimerkiksi leukanivelvaivojen ehkäisemiseksi. Toki on vielä muitakin asioita ja juttuja mitä oikomishoidon aikana seurataan, mutta en nyt puutu enempää niihin!

Oon kyllä onnellinen mun uudesta hymystä ja tyytyväinen lopputulokseen. Tänään kävin vielä valkaisukurssilla teettämässä valkaisulusikat niin saan mun suorasta rivistä entistä valkeamman. :) Kerron valkaisusta vielä enemmän kevään aikana. Ja kysykää ihmeessä, jos hammassanasto meni yli hilseen tai joku jäi epäselväksi.Snäpissä on pystynyt enemmänkin seuraamaan mun oikomishoidon etenemistä: sc: veera127

-V

Let's think about our teeth more

Hampaat kestää päivässä 5-6happohyökkäystä. Oletko ikinä ajatellut kuinka monta kertaa päivässä tuletkaan laittaneeksi ruokaa suuhusi, ruokaa joka saa aikaan happohyökkäyksen? Olen yrittänyt kiinnittää tähän asiaan huomiota viime aikoina. Juhannus meni kyllä napostellessa ja herkutellessa, ja muutenkin kevät ja kesä on yhtä juhlaa. Helposti tulee syötyä vähän väliä pienempiä annoksia, mutta joskus 5-6 ateriaa arjessakin on haastavaa.

Aloitan aamuni aamupalalla, jonka jälkeen syön lounasta n, klo 11 aikaan. Muutaman tunnin kuluttua lounaasta syön välipalaksi jotain, kuten banaanin ja rahkaa. Sitten illallinen ja vielä jotain ennen nukkumaanmenoa. Syön siis 5 kertaa päivässä, ainakin vaikuttaisi siltä... Töissä hammaslääkärinä usein kysyn myös potilailta heidän ruokailutottumuksistaan, "montako kertaa päivässä ruokailet?", "mikä on janojuomasi?", "herkutteletko usein?". Ja useinmiten vastaukseksi saan jotain  sen tyyppistä kuin "ruokailen säännöllisesti, syön herkkuja kerran viikossa ja juon harvoin limppareita tai muuta vastaavaa. " No mikä ihme menee sitten pieleen, jos siitä huolimatta suusta löytyy reikiä tai eroosiovaurioita? Jos oletetaan, että kotihoito on kunnossa ja suussa jyllää silti karies, voi olla aiheellista kiinnittää tarkempaa huomiota ruokailutottumuksiin.

Joka kerta kun syömme/laitamme jotain suuhumme, saa se aikaan happohyökkäyksen. On muutamia poikkeuksia, jotka eivät aiheuta tätä hyökkäystä, kuten naturellit pähkinät, vihreä tee ja jotkin juustot. Monesti ajatellaan hieman virheellisesti, että vain karkki ja puhdas sokeri on hampaille pahaksi, mutta todellisuudessa myös ruisleivän nakertaminen puolen tunnin välein pitää tätä happohyökkäystä yllä tai aloittaa sen. Seuraava esimerkki voisi hyvin olla myös minun jokapäiväisestä arjestani. Herään, syön hyvän ja täyttävän aamiaisen ennen töihin lähtöä. Olen kylläinen ja minun pitäisi selvitä hyvin lounaaseen asti. Pidämme kuitenkin kahvipaussin ennen lounasta ja joku on tuonut kahvihuoneeseen leipomaansa mustikkapiirakkaa. Päätän juoda vihreää teetä, mutta otan kuitenkin myös hyvin pienen palan piirakasta. Pieni pala, vähän kaloreita, sopii hyvin mun makroihin ja onhan se kiva ottaa jotain kuuman juoman kanssa. Kohteliaisuussyistäkin en viitsi jättää jonkun leipomusta maistelematta. Muutaman tunnin päästä syön lounasta, minulle on tullut jo nälkä ja syön itseni täyteen hyvää ja terveellistä ruokaa. (Tässä vaiheessa happohyökkäyksiä on tullut päivälle jo 3 ja kello on vasta 12.) Muutaman tunnin päästä pidämme jälleen kahvitauon, kahvia maidolla, banaani ja rahka. Ei paha, terveellistä välipalaa jälleen. Kun pääsen kotiin, aion suunnata pian salille. Aion tehdä raskaan treenin ja tuntuu, että tarvin vielä energiaa ennen sitä. Syön nopeasti jotain ja suuntaan salille. Salilla vielä ennen treeniä juon bcaa-juomani, joka ei sisällä sokeria mutta sitruunahappo tuotesisällössä kuitenkin mainitaan. Treenin jälkeen kaipaan nopeaa energiaa ennen kuin ehdin laittaa kunnon päivällisen kotona, syön energiapatukan tai banaanin. Menen kotiin ja kokkaan hyvän aterian, kello on 7 illalla syön hyvin ja olen täynnä. Menen nukkumaan noin klo 22 joten syön varmaan jotain pientä ennen nukkumaanmenoa. Aion viettää illan kotona, joten päivällisen ja iltapalan välillä syön muutamia viinirypäleitä tv:tä katsellessani. Päivä oli täynnä terveellisiä ja järkevän kokoisia aterioita melko tasaisin väliajoin, hyvä ja energinen olo aamusta iltaan.

Kuitenkin tässä esimerkkipäivässä menee hammaslääkärin näkökulmasta jotain pieleen.. Esimerkissä olisin laittanut suuhuni jotain, mikä aiheuttaa happohyökkäyksen, 8-9 kertaa päivässä. Tähän lisäksi vielä bcaa-juoma, jonka join ennen treeniä. 8-9kertaa päivässä on liian paljon hampaillemme. Tämä on asia, joka kannattaisi pitää mielessä. Ravitsemusterapeutit saattavat ohjeistaa sinua syömään pieniä aterioita kahden tunnin välein, mutta suun terveyden kannalta se ei ole paras vaihtoehto. En toisaalta sano myöskään sitä, että kaikki saavat reikiä hampaisiinsa, kun syövät useammin kuin 5-6kertaa päivässä, riski on kuitenkin olemassa ja myös eroosiovaurioiden mahdollisuus on vahvemmin läsnä. Yritän taas vain antaa uuden näkökannan tai ohjenuoran, jota seurata tässä syömisen monimutkaisessa maailmassa.

Muutamia juttuja joihin kannattaa kiinnittää huomiota:

• Jos olet suunnitellut ottavasi jälkiruokaa, syö se heti pääruuan yhteydessä, ei esimerkiksi tunnin päästä
• Juo vettä, kun janottaa. Vältä mehuja ja limppareita (tai oikeastaan lähes kaikkia muita juomia)
• Syö niin, että tulet täyteen. Vältä kuitenkin ähkyä.
• Ole tietoinen tästä asiasta. Kun syöt, mieti milloin seuraavan kerran tulet ruokailemaan. Jaksatko sinne asti tällä aterialla, tarvitsetko välipaloja vai pitäisikö syödä nyt vielä hieman enemmän.
• Suunnittele ruokailujasi. Kokkaa isompia annoksia, jotta sinulla on kunnon ateria valmiina, eikä napostelua tule niin paljon
• Syö xylitol-tuotteita ruokailun jälkeen tai ruokailujen välissä, napostelun välttämiseksi ja happohyökkäyksen pysäyttämiseksi.

Varmasti terveellisillä ruokailuvaihtoehdoilla ja xylitol-tuotteilla pystyy paljon pelastamaan tilannetta, mutta jatkuvaa happohyökkäysten tulvaa ei kestä kuin kokoproteesit. Omilla hampailla olis kuitenkin kiva selvitä vielä melko monta kymmentä vuotta, joten ruokailurytmi kuntoon ja napostelu kuriin. Ihanaa kesää kaikille! Instagramissa voitte laittaa mut seurantaan nimellä @_veerand

Teeth can handle approximately 5-6 acid attacks a day. Have you ever thought how many times a day you actually eat, put something in your mouth that causes this attack? This is something I've tried to pay attention lately.

I start my morning with a breakfast, then I normally eat a lunch around 11.  Couple hours after I normally eat a snack, like quark, nuts and a banana. Then dinner and finally something before going to bed. So I eat 5 times a day, at least it looks like I do. And I think I do.
Eating habits is something we ask our patients too, "how many times a day do you eat?" "what do you drink when you are thirsty?" "how about treats?". And most of the time the patients answer is similar to mine. 'Normal eating habits, 5-6 times a day, candy once a week and rarely soft drinks.' So what could possible be going wrong when there is still caries in the mouth.

Every time we eat something, it causes an acid attack to our mouth that lasts approximately 30 minutes. There are couple exceptions like natural nuts, green tea and some cheeses. But other than that, the attack is present, when you eat, or more specific: when you put something in your mouth. Here is an example that could very easily be from my life too. So let's imagine I wake up and have a good breakfast before work. I am full, so I should be fine for three hours until I'll have lunch. But we have a coffee break before that. I take green tea, but there is also tiny cookies at the table. It's not that bad, low calories and I'm only going to take one. I only took one, it was good. Couple hours after I'll have lunch. I eat well, food is good and I'm full again. --  Couple hours later another coffee break, I eat quark and a banana. I'll get home, I need to eat because I'm about to head to the gym soon. I don't have to eat a much cause I'm not really hungry yet, I just need little energy before a heavy workout. I eat, go to gym and at the gym before my workout I'll have my bcaa-drink. It doesn't contain sugar but in the ingredients it says "citric acid". After a really heavy workout I'll have a banana to get the energy level up again. I go home, cook and eat a dinner. Sometimes between dinner and bedtime snack I eat something like an apple or grapes. It's not that bad, they're healthy right? Then snack before going to sleep, brush my teeth and that's it. Healthy reasonable size meals along the day, feeling good and energetic all day.

So in this example day, I would have put food that causes an acid attack in to my mouth 8 to 9 times a day. 8-9 times is too much to our teeth. And this is something to take in to a consideration. Nutritional therapists can guide you to "eat small meals every 2 hours", but from dentists point of a view it's not the best option. I'm not saying here that everyone will get dental cavities when they eat more than 6 times a day or that eating small meals is necessarily a bad thing. I'm just trying to give you a different perspective maybe a new guideline into this complicated world of eating. Not only is eating 5 times a day good for your teeth, it can be very good for your overall health too.

Here's what you could do.

• If you are planning to have dessert, have it right after the real meal. 
• Drink water when you are thirsty, avoid juice and soft drinks.
• Eat as long as you feel full, but not the way you start to feel sick. 
• Be conscious about this fact, when you are eating think about the next time you are going to eat, do you need a snack in between or should you eat more now?
• Plan your meals and cook bigger portions so you can eat the same dish several times and you don't need to snack so much. 
• Use xylitol-products after eating to prevent cavities and stop the acid attack.

Of course it helps a lot it you choose healthy and use xylitol-products but only complete dentures can handle an ongoing acid attack. It would be nice to keep our own teeth for couple more decades wouldn't it? So let's try to keep  our dining rythm and stop snacking. Remember to brush your teeth and have a great summer guys! Remember to follow me on instagram @_veerand

-V