sunnuntai 27. marraskuuta 2016

PT:n käsittelyssä 1/4

Pääsin alkuviikosta ensimmäistä kertaa personal trainerin valvovan silmän alle. Usein ajatellaan, että pt:t on aloittelijoita tai kisalavoille tähtääviä varten, ettei normaali treenaaja ehkä kaipaa muiden vinkkejä, jos kaikki menee niin sanotusti ok... Kehitystä tulee, kropan ulkonäkö tyydyttää ja muutenkaan ei ole herännyt mitään sen kummempia kysymyksiä tai ongelmia. Itse olen ehkä hieman tässä tilanteessa, ollut jo pidempään. Olen ollut ihan tyytyväinen kropan malliin, salilla saatuihin tuloksiin ja voimatasoonkin. Treenaaminen ei ole ollut minulle mitenkään erityisen tavoitteellista, näinkin on ollut hyvä.

Niinpä lähdettiinkin easyfitin personal trainer Matti Katajan kanssa katsomaan, miltä mun treeni tällä hetkellä näyttää ja mitä siinä voisi mahdollisesti kehittää. Esittelin aiemmin hieman treenijakoani tässä postauksessa, ja aika pitkälti samalla kaavalla homma pyörii edelleen. Ensimmäiselle yhteiselle tapaamiselle Matin kanssa osui rinta, olkapää ja ojentaja treenini. Sovittiin siinä alkuun, että treenailen niin kuin olen tottunut, Matti sitten neuvoo, korjaa ja ohjeistaa vierestä. Satuimme varmaan salille juuri ruuhkaisimpaan aikaan ja jouduinkin jonkin verran soveltamaan treenin aikana. Olen laiska lämmittelemään, normaalisti lämmittelen vain treenattavaa lihasryhmää hieman kevyemmillä painoilla. Tällä kertaa kuitenkin (Matin suosituksesta) lämmittelin hieman tyhjällä tangolla tekemällä kulmasoutua ja pystypunnerrusta. Penkin vapauduttua oli aika ensimmäisten työsarjojen, perinteinen penkkipunnerrus! Penkkipunnerrus ei ole ikinä ollut mun lemppariliike, oikeastaan en ole ikinä tavoitellut sen suhteen juurikaan kehitystä. Lähinnä olen yrittänyt pitää jonkinnäköisen tasapainon yllä treenaamalla myös rintaa. Teimme nyt toistot ihan loppuun asti niin, että viimeisellä toistolla tanko ei olisi enää noussut ilman varmistajaa. Tämä on ehdottomasti treenityyli mistä pidän, viimeisetkin mehut lihaksesta pois.

Lämmittelyt
Penkkipunnerrus



Penkkipunnerruksen jälkeen siirryn normaalisti tekemään smith-laitteeseen pystypunnerruksen (selän takaa) mutta nyt sekin laite oli varattu ja siirryimme suoraan pystypunnerrukseen käsipainoilla. Olin syyslomalla (ja sen molemmin puolin) hieman reissailemassa ja kunnon salin puutteessa täytyy myöntää, ettei treenaaminenkaan ollut niin tehokasta. Kolmen viikon tauko ja kevyt treenailu näkyy heti voimatasoissa, irvistykset on sen mukaiset. Matilta sain taas hyviä vinkkejä asentoon sekä uusia liike-ehdotuksia. Oikea kyynärpääni valuu hieman eteen verrattuna vasempaan, tähän pitää kiinnittää jatkossa huomiota. Lisäksi etuolkapääni ovat kehittyneemmät verrattuna sivu/takaolkapäihin. Lapaluuni 'törröttää' helposti ja ryhti saattaa näyttää huonolta. Katsoimme oikeat liikkeet serratus eli sahalihaksen kehittämiseksi, jotta lapaluu saadaan asettumaan ja olkapäät kehittymään hieman eri vinkkelistä. Mm tämä erikoinen pystypunnerrus laitteessa väärinpäin jää ehdottomasti käyttöön olkapääliikkeeksi. Ensi kerralla kun näet mut väärinpäin jossain laitteessa niin se ei todennäköisesti ole vahinko!





Huomaa, että otteeni on laitteen keltaisesta osasta, ei kahvoista!


Dippi on raskas mutta hyvä liike! Jaksan tehdä muutamia dippejä ilman avustusta, mutta jotta saisin sarjoista pidempiä, käytän kuminauhaa keventämään liikettä. Jälleen kerran Matin tarkkaileva silmä antoi kehitysehdotuksia, mun dippi tippuu liian alas. Eli hieman suurempi kulma käsiin ja kevyemmät toistot, tällä tavoin säästän myös etuolkapäitäni ja pääsen toivon mukaan kuminauhasta eroon. 4x8 sarjat ja homma jatkui ojentajien pumppailuun taljassa.





Kuka teki perinteisestä push down liikkeestä taljassa niin hankalan! Voi olla, että tässä vaiheessa treeniä väsymyskin alkoi ottaa osaa eikä keskittyminen ollut enää paras mahdollinen. Pt:n kanssa treenatessa tulee helposti tehtyä jotain liikettä tosi paljon, kun hinkataan oikeaa kulmaa ja asentoa esiin. Mutta selvästi olen tehnyt tämän liikkeen silti aina hieman väärin. Liikkeessä vain kyynärvarren tulisi liikkua, ei koko käden. Minulla helposti liike lähti ylempää, eikä paine mennyt puhtaasti ojentajalle. Siispä jatkossa asento kuntoon ja nenä lähelle taljan narua, peilistä on hyvä tarkistaa asentoa tai kysyä vaikka kaverilta, että näyttääkö hyvältä. Pitkään olen tehnyt taljassa push down-liikkeen lisäksi ojentajat niskan takaa, mutta tällä kertaa vaihdoimme liikkeen suorin käsin lateraaliseen alaspainallukseen (straight arm lateral pull down - onko tälle jokin järkevä suomenkielinen nimi??). Ojentajille on olemassa paljon hyviä liikkeitä, ehkä tärkeintä on pitää huolta että treenailee niitä useammasta eri kulmasa ja saa pumpin oikealle lihakselle! Fokusta lihakseen haettiin myös tekemällä yhtä kättä kerrallaan. Kokeilimme myös ojentajapunnerrusta penkkiä vasten, hyvä liike, jonka voisi tehdä silloin kun energiaa on ylimäärin ;)






Lopuksi treenaan vielä olkapäitä perinteisin viparein eli vipunostoin sivulle. Tämä osuus oli Matin mielestä ihan hyvin hallussa, liikerata oli ok. Väsähtäessä kyynärvarret helposti nousee liian ylös, niin myös minulla viimeisissä toistoissa.




Kaiken kaikkiaan onnistunut treeni. Vielä minulla on kolme muutakin treeniä, jotka katsotaan yhdessä läpi. Jo yhden kerran perusteella uskallan suositella pt:n käyttöä kokeneemmallekin treenaajalle.

-V


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti